Mitä on akateeminen yrittäjyys?

Kuukausipalkkainen päivätyö alkaa olla yhä harvempien herkku. Virkoja ei perusteta entiseen tapaan ja voimassa olevia vähennetään.  Helsingin yliopiston henkilökunnan irtisanomiset kertovat, ettei akateemisuus takaa elämänkestävää työsuhdetta.

Valitettavan monet korkeakoulutetut löytävät itsensä tilanteessa, missä perinteistä työtä ei ole tarjolla. Yrittäjyys on tällöin yksi vaihtoehto muiden joukossa. Kauppatieteen ja tekniikan alan osaajille yrittäjyys näyttäytyy luontevana mahdollisuutena, sillä rahan ja liike-elämän lainalaisuudet tuodaan esille jo opinnoissa.  Humanistiset oppiaineet, sosiaalitieteet ja luovat alat tarjoavat yrittäjyyden kannalta vähemmän esikuvaksi kelpaavia esimerkkejä. Pääasiassa julkiselle sektorille työllistävät opintosuunnat eivät ole yrittäjyyslähtöisiä. Toinen ongelma on itsensä markkinoiminen. Humanistille voi olla vaikea osoittaa työnantajalle omaa erikoisosaamistaan. Yleissivistäviksi mielletyt opinnot eivät anna edellytyksiä vain yhteen ammattiin. 

Akateemisen yrittäjyyden luonteeseen kuuluu oman koulutustaustan kautta hankittujen pätevyyksien käyttäminen yritystoiminnan hyväksi. Vahvuuksien tiedostaminen ja asiakkaiden löytäminen yhdistävät kaikkia yrittäjiä. Akateemisesti koulutettu menestyy yrittäjänä samoin lainalaisuuksin kuin muutkin yrittäjät.

Yrittäjyyteen liitetään toisinaan vääriä mielikuvia. Yrittäjän startti-raha ei tarkoita jatkuvaa yhteiskunnalta tulevaa tukea. Tosiasiassa yrittäjät ovat yhteiskunnan heikoimmin tuettuja. Sairausloma- ja vuosilomaoikeus ovat palkansaajan etuja. Etujen heikkous verrattuna palkkatyöhön sekä riski toimeentulon tasaisesta jakautumisesta eivät houkuttele perinteisesti asennoituvia akateemisesti koulutettuja. Harva yrittäjä yltää hyväpalkkaisen kuukausityöläisen ansioihin.

Voiko akateemisen yrittäjyyden rajata pelkästään koulutuksessa saatujen tietojen hyödyntämiseen? Onko akateemisen henkilön yritystoiminta automaattisesti akateemista? Y-tunnuksen hankkiminen on edullinen hankinta, mutta menestyvä yrittäjä tarvitsee onnistuakseen asiakkaita. Innovaatiot yhdistetään yleisesti tekniikan alaan ja diplomi-insinöörin insinööritieteisiin perustuva osaaminen on akateemista yrittäjyyttä. Tiedekirjan kirjoittaminen on yrittäjyyttä, mikäli sen kirjoittamiseen ei ole myönnetty apurahaa. Todellinen yrittäjyys sisältää aina riskin, joten kuukausitulot saattavat vaihdella rajusti.

Teoreettisten opintojen on väitetty etäännyttävän opiskelijaa käytännönläheisestä työstä, jota yrittäjyys totisesti on. Yrittäjyyttä olisi mielekästä tuoda esille kaikkien yliopisto-opintojen orientaatiovaiheissa, yhtenä varteenotettavana työllistymistapana valmistumisen jälkeen. 

Eeva Sinerjoki

Kirjoittaja on filosofian maisteri, maisemantutkimuksen jatko-opiskelija, Kulttuuriosuuskunta Nyyfiikin toimitusjohtaja, osa-aikainen yrittäjä, Prizztechin opiskelijamentori sekä UCPori News-verkkolehden perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja vuosina 2005 ja 2006.