09.05.2017 20:20
Monimuotopolun juurilla
Olipa kerran ongelma: Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikön hakijamäärät hiipuivat uhkaavasti. Vuonna 2012 joihinkin hakukohteisiin aloituspaikkoja oli enemmän kuin hakijoita. Opiskelijoista noin 70 % oli työssäkäyviä, päiväopetus ja arki eivät...
Olipa kerran ongelma: Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikön hakijamäärät hiipuivat uhkaavasti. Vuonna 2012 joihinkin hakukohteisiin aloituspaikkoja oli enemmän kuin hakijoita. Opiskelijoista noin 70 % oli työssäkäyviä, päiväopetus ja arki eivät kohdannet.
Tukalaa tilannetta ryhdyttiin ratkaisemaan laitoksella silloisen kehittämispäällikön, Paula Wahlberg-Eklundin ehdotuksella. Laitoksen opettajakunta hyppäsi kelkkaan mukaan, Harri Keto etunenässä, kun ongelman todettiin olevan ennemmin lukujärjestyksellinen kuin tekninen.
Hankkeiden kautta saatiin tukea ja apua tekniseltä taiturilta Petri Linnalta. Erilaiset projektit ovat auttaneet asiaa eteenpäin. Syntyi työssäkäyville suunnattu monimuoto-opetus, oma polku, jota alkuvaiheessa markkinoitiin myös suoraan yrityksiin. Esimerkiksi tietotekniikan hakijamäärä nousi 125 %.
Ilman rahoitusta ja sitoutuneita, innostuneita opettajia, aluksi myös monesta suunnasta vastustusta saanut suunnitelma ei olisi pyörähtänyt käyntiin, summaavat Keto ja Wahlberg-Eklund.
Kaksi viimeistä vuotta Porin tutkinto-ohjelma on ollut TTY:n maisteriohjelmien suosituin hakukohde.
Video – uusi mullistava keksintö?
Uusi opetukseen tuotu asia oli videot. Porin TTY:n yksikkö on edelleen Tampereen teknillisen yliopiston suurin yksikkö videotuotannossa. Nyt kaikissa oppiaineissa videoidaan, kahdessa luokassa on tallennusvalmius, ja kaikki videot julkaistaan luennon jälkeen verkossa.
- Video voi olla kuvaa ja puhetta, niin kuin voi nyt videon kuvitella olevan. Se voi olla paljon muutakin. Käsi, joka piirtää matematiikan kaavoja. Video voi kestää minuutin tai tunnin. Sitä voidaan käyttää satoja kertoja tai kerran, se voi olla pilkottu tai käännetty, Linna selittää.
Useimmat luennot ovat kertakäyttöisiä, uutta kurssia varten opettaja tekee aina uuden luennon, asiat vaihtuvat ja näkökulmat muuttuvat. Esimerkiksi matematiikan ja ohjelmoinnin opetuksessa käytetään Flipped Classroom -käänteistekniikkaa.
- Läksyjä ei puurretakaan kotona, vaan teoriaa. Katsotaan video, luetaan artikkeleita, pohditaan, sitten vasta tullaan ”luennolle” tekemään harjoitukset ryhmässä, kuvaa Keto opiskelun kulkua.
Opetukseen kuuluvat videon lisäksi myös opintopäiväkirjat ja viikkotehtävät, jolloin tenttiä ei ole. Kurssit ovat kuitenkin suoritettavissa myös perinteisesti tenttimällä.
Innovatiivista, positiivista ja opiskelijalähtöistä
Mullistavaa on lähituntien määrän supistaminen, jolloin työssäkäyvän on mahdollista opiskella joustavasti, vaikkakin opiskelu vaatii ryhtiä ja itseohjautuvuutta. Myös itse opetus on merkittävästi muuttunut. Samaa luentoa ei enää vedetä vanhasta mapista joka vuosi, mikä vaatii myös opettajalta paljon. Parina viime vuonna opetuksessa on kehitetty myös ulkoisten opetusmateriaalien käyttöä, josta hyvänä esimerkkinä Helsingin yliopiston MOOC-kurssit.
Oppilaan ja opettajan välinen suhde on jopa tiiviimpää kuin lähiopetuksessa, koska henkilökohtaista kontaktipintaa on enemmän, huomauttaa Keto.