Opetuksen digimyytit

Jos opettaja joutuu käyttämään opetuskerrasta kymmenen minuuttia tekniikan kanssa tahimiseen, on peli menetetty.

E-oppimisen pitkän linjan edelläkävijä, Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Jarmo Viteli, puhui oppimisen tulevaisuudesta ja tulevaisuuden opettajista kansainväliselle kuulijakunnalle. Porin yliopistokeskuksen ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yhteinen Future Learning -viikko keräsi maaliskuiseen Poriin tutkijoita ja opetusalan henkilöstöä 20 maasta pääosin Euroopasta. 
 
-Meillä on useampi myytti koskien opetusta ja teknologiaa. Ensimmäinen on se, että digitaalinen teknologia automaattisesti säästää rahaa opetuksessa. Näin ei ole, vaan säästöjen syntyminen riippuu siitä, miten paljon rahaa digitaalisen kurssin luomiseen käytät, toteaa Viteli.

Toinen myytti koskee opettajien negatiivista asennetta teknologian hyödyntämiseen. Todellisuudessa noin 80 prosenttia suomalaisista opettajista ilmaisi tutkimuksessa haluavansa hyödyntää teknologiaa enemmän.

-Ongelmat ovatkin muualla, kuten kiireessä ja käytettävän teknologian luotettavuudessa. Opettajilla ei ole tarpeeksi aikaa rakentaa laadukkaita online-oppimisympäristöjä. 60 prosenttia opettajista kokee stressiä uuden teknologian käytöstä, koska he näkevät mahdollisuudet, mutta aika ja taidot eivät riitä, sanoo Viteli.

Viteli toteaa, että opettajan tulee ensin asettaa haluamansa opetustavoitteet ja sen jälkeen valita niihin sopivat keinot. Välillä tämä tarkoittaa teknologiaa ja välillä jotain muuta.

Oppimisen analyysi varmistaa kokonaisvaltaisen oppimisen

Viteli ennustaa, että lähivuosina oppimiseen liittyvää tietoa yhä enenevissä määrin kerätään, mitataan, analysoidaan ja raportoidaan. Oppimisen analyysityökalujen avulla pyritään ymmärtämään ja optimoimaan oppimista ja oppimisympäristöjä.

-Jos opiskelet tietämättä miksi ja mitä opiskelet, edetessäsi sinulla on pieniä aukkoja tietämyksessäsi. Jossain vaiheessa aukot estävät etenemisen. Oppimisen analysointityökalu varmistaa, että kaikilla oppilailla on tarvittavat tiedot, jotta he voivat jatkaa seuraavalle tasolle, Viteli kertoo.

Verkkokurssin kautta yliopistoon ja työelämään

Kaikille avoimet verkkokurssit eli MOOCit voivat olla tulevaisuuden väylä yliopistoihin ja työelämään.

-Helsingin yliopisto tarjoaa lukiolaisille mahdollisuutta suorittaa ohjelmoinnin MOOC-opintokokonaisuuden. Jos sen läpäisee, pääsee opiskelijaksi tietojenkäsittelytieteen laitokselle, kertoo Viteli.

Ilmainen kurssi hyödyttää molempia osapuolia. Opiskelija voi testata, haluaako opiskella juuri tätä ainetta. Toisaalta yliopisto saa motivoituneet hakijat. MOOCit luovat mahdollisuuksia myös rekrytointiin.

-Google esimerkiksi rekrytoi tietyn kurssiohjelman suorittaneista parhaat palvelukseensa, toteaa Viteli. 

-Vaikka opettaja ei ole vastuussa tulevaisuuden työelämätaidoista, toisaalta kaikki ovat vastuussa niistä. Digitaalista portfoliota voidaan rakentaa opintojen alusta lähtien, jolloin työnantajalle näytettäväksi muodostuu hyvä tarina opitusta, Viteli esittää.