Pohdintaa pelikulttuureista

Vierailevana tähtenä intensiivikurssille osallistui Erasmus-opettajavaihdon kautta Maria B. Garda Puolasta Lodzin yliopistosta. Kulttuuritieteitä ja audiovisuaalista mediaa opiskellut Garda on erikoistunut digitaalisten pelien historiaan ja retrouden käsitteeseen. Vierailu sai alkusysäyksen Australiassa järjestetyssä seminaarissa, jossa Garda ja digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen tapasivat.

– Tutkimukselliset kiinnostuksen kohteemme ovat pitkälti samanlaiset Jaakon kanssa. Odotan innolla, mitä opettajavaihto ja tiivistyvä yhteistyö tuo tullessaan, Garda kertoo.

Viikon kestävältä opettajavaihdoltaan Garda odottaa uusia ideoita ja kontakteja. Ennen Porin visiittiä Garda luennoi jo Turun mediatutkimuksen oppiaineessa.

– Erityisesti opiskelijoiden palaute ja ajatukset kiinnostavat. Tuntevatko he vaikkapa puolalaisia tietokone- tai konsolipelejä? Itse seminaari jatkaa eräänlaista pelikulttuurin päänarratiivin etsimisen projektia, kertoo Garda.

Uraa uurtava ala

Puolassa digitaalisten pelien ja niihin liittyvien kulttuurien tutkimus on melko tuore suuntaus. Maailmanlaajuisestikin ilmiö on niin uusi, ettei tiedemaailma ole perehtynyt vielä läheskään läpikotaisin digitaalisiin peleihin.

– Kiinnostuin peleistä, koska kenttä oli vielä 2000-luvun alussa niin kartoittamaton. Mediassa saatettiin ihmetellä vielä silloin juuri julkaistua tietokonepeliä kysellen, että onko tämä ensimmäinen puolalainen oikea peli.

Mikä pelien tutkimisesta sitten tekee relevanttia?

– Pelit ovat osa kulttuuria ja kulttuuri tärkeä osa ihmisenä olemista. Totta kai pelit ja pelikulttuurit ovat ajassamme merkittävä ilmiö, Garda sanoo.

Viime vuosien menestys mobiilipelien saralla on synnyttänyt Suomessa eräänlaisen pelihekuman, joka näkyy vahvasti nykyisin myös julkisessa keskustelussa.

– Valtavirta on kiinnostunut hiljalleen peleistä kulttuurituotteina ja sittemmin myös niihin liittyvistä markkinoista, Garda pohtii.

Yhtäläisyyksiä ja yhteistyötoiveita

Ensi kertaa Suomessa vieraileva Garda antaa tavanomaisen kohteliaita kommentteja. Puolalaisen mielenlaadun hän uskoo olevan melko lähellä härmäläistä, ja Porissa hän näkee yhtymäkohtia kotikaupunkiinsa Lodziin.

– Lodz on vanha teollisuuspaikkakunta, jossa on paljon punaista tiiltä kuten täälläkin.

Neuvostoajan päätyttyä teollisuus romahti, mutta hiljalleen kaupunkiin on kehittynyt mielenkiintoisia luovan alan ja tutkimustyön ryppäitä.

– Opiskelijat varmasti viihtyisivät Lodzissa, siellä paljon hipstereitä ja halpoja baareja. Toivottavasti joskus saamme myös opiskelijavaihdon käyntiin, Garda sanoo.