28.09.2016 11:15
Some tutkijoiden silmin
Jo yhdettätoista kertaa järjestetyssä Porin yliopistokeskuksen TiedeAreena -tapahtumassa kohtaavat sekä tutkijat, opiskelijat että muut aiheista kiinnostuneet. TiedeAreenassa käsiteltiin teemoja sosiaalisesta eheydestä pelillistämiseen. Yhtenä...
Jo yhdettätoista kertaa järjestetyssä Porin yliopistokeskuksen TiedeAreena -tapahtumassa kohtaavat sekä tutkijat, opiskelijat että muut aiheista kiinnostuneet. TiedeAreenassa käsiteltiin teemoja sosiaalisesta eheydestä pelillistämiseen. Yhtenä TiedeAreenan teemana oli sosiaalinen media, josta keskusteltiin työryhmässä nimeltä Some – Nykypäivän diginuotio.
Sosiaalisen median eli some:n tutkiminen on lisääntynyt huimasti, ja aihe kiinnostaa tutkijoita eri tieteenaloilta.
-Tässä työryhmässä some-ilmiötä käsitellään laajasti, kertovat työryhmän vetäjät Heli Aramo-Immonen sekä Jari Jussila.
Työryhmän esitysten antaman kuvan mukaan sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää muun muassa markkinoinnissa, viestinnässä, yhteisöllisyyden luonnissa, vaikuttamisessa, liiketoiminnan uudistamisessa, imagon luonnissa ja tiedon keräämisessä. Näin ollen tutkimuskohteetkin ovat moninaisia. Somen hyödyntäminen on yhä suositumpaa, sillä sitä pidetään suhteellisen yksinkertaisena ja ilmaisena kanavana.
Tutkimusaiheena Instagram ja partioleiri
Maisterivaiheen opiskelija Tytti Wallenius puhui työryhmässä digitaalisen kulttuurin pro gradu –tutkielmastaan. Hän tutkii Instagramin hyödyntämistä Roihu –suurpartioleirin yhteydessä ja kysyy, miten sosiaalista mediaa, erityisesti Instagramia, voidaan hyödyntää partioleirin markkinoinnissa ja viestinnässä.
Wallenius harrastaa itsekin partiota, ja toimi Roihu-leirin some-tiimissä. Aineiston Wallenius keräsi leirin Instagram-kuvista sekä leirin aikana tehdystä kyselystä.
-Käsittelen tutkielmassani kolmea eri näkökulmaa, jotka ovat ennen, jälkeen ja leirin aikana. Leirin osalta some-markkinointi aloitettiinkin jo melkein vuosi ennen leirin alkamista, sanoo Wallenius.
Someilu on taitolaji
Somen hyödyntäminen markkinoinnissa ja viestinnässä voi kuulostaa monien mielestä yksinkertaiselta, mutta sitä se ei ole. Walleniuksen tutkielman mukaan olennaista on huomioida, kenelle kuva, twiitti, kirjoitus tai kommentti on tarkoitettu. Somekanava tulee siis valita kohderyhmän mukaan.
-Oikea-aikaisuus ja kohderyhmän huomioiminen ovat tärkeitä asioita. Somen tekeminen on näennäisesti helppoa, mutta todellisuudessa se vaatii suunnitelmallisuutta ja kovaa työtä, Wallenius korostaa.
Walleniuksen tutkielmassa korostuu sosiaalisen median hyödyntäminen innostamisen, tunnelman nostatuksen ja yhteisöllisyyden luonnin näkökulmasta. Esimerkiksi kilpailujen ja oman hashtagin #mäoonliekeissä avulla some-tiimiläiset pyrkivät sitouttamaan leiriläisiä seuraamaan Roihun Instagram-tiliä.
Tutkielman tietoa koordinoidusta ja onnistuneesta some-viestinnästä ja – markkinoinnista voi soveltaa myös muihin yhteyksiin. Ilman alan osaajia toiminta voi olla haparoivaa, mikä näkyy vaikuttavuudessa. Some-ammattilaisten tietotaitoa kannattaisi siis hyödyntää, ja jatkuvan postailun sijaan myös analysoida, mikä toimii, mille kohderyhmälle ja miksi.