Suomalainen johtaminen ennen ja nyt

Minkälaisiin ideologioihin ja johtamisparadigmoihin suomalainen johtaminen perustuu? Miten johtamisopit ovat kehittyneet ja muuttuneet vuosikymmenten aikana? Tällaisia kysymyksiä on tutkinut johtamisen ja organisoinnin professori Hannele Seeck tutkimushankkeessaan ”Johtamisopit Suomessa”.

Hannele Seeck on nimitetty johtamisen ja organisoinnin vakituiseksi professoriksi ja oppiainevastaavaksi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikköön tammikuun alusta 2016 lähtien. Hänen kirjansa ”Johtamisopit Suomessa: Taylorismista innovaatioteorioihin” käsittelee johtamista 1900- ja 2000-luvun keskeisten johtamisparadigmojen kautta. Näitä paradigmoja ovat tieteellinen liikkeenjohto, ihmiskeskeiset opit, rakenneteoriat ja strateginen johtaminen, kulttuuriteoriat sekä tuoreimpana innovaatioteoriat.

Johtamisparadigmat tutkimuksen kohteena

Seeck on kiinnostunut johtamisopeista eli paradigmoista. Paradigmat ovat pitkäkestoisia, 20-30 vuotta kestäviä, toisin kuin nopeammin vaihtuvat trendit. Paradigmoja voisi kutsua myös ideologioiksi. Seeck halusi selvittää, minkä oppien mukaan yrityksiä on johdettu ja johdetaan Suomessa. Paradigmoja on toki tutkittu myös Suomessa, mutta lähinnä yksittäisiä oppeja, ei kaikkia yhdessä.

- Suomessa on tehty hyvin vähän tällaista johtamisoppien jatkumojen tutkimusta, kertoo Seeck.

Kaikki johtamisen paradigmat tähtäävät siihen, että tuottavuus ja kilpailukyky paranevat. Paradigmojen ero on siinä, mitä keinoja niissä käytetään päämäärän saavuttamiseen. Esimerkiksi tieteellisen liikkeenjohdon mukaan tuottavuutta parannetaan rationalisoimalla sekä lopettamalla tuhlaus ja epäjärjestys.  Ihmissuhdekoulukunnan opit puolestaan painottavat työmoraalin vahvistamista ja työn yksitoikkoisuuden vähentämistä. 

Seeck kiinnostui johtamisopeista opiskellessaan the London School of Economicsissa Englannissa. Hän huomasi, että omaa tutkimustaan suomalaisesta johtamisesta oli vaikea kontekstoida, sillä tutkimusta suomalaisten johtamisoppien historiasta ei juurikaan löytynyt. 

- Historian tunteminen antaa linssit tämän päivän johtamisen tutkimiselle, Seeck perustelee. 

Rationaalinen Suomi

Seeckin tutkimuksen mukaan johtamisoppien historia ei ole Suomessa yhteneväinen esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa. Suomessa on johdettu yrityksiä erityisesti rationaalisiin johtamisoppeihin nojaten. Näitä ovat esimerkiksi tieteellinen liikkeenjohto sekä rakenneteoriat. Rationaalisilla johtamisopeilla tarkoitetaan sitä, että ulkoiset asiat, kuten raha ja palkitseminen, määrittävät johtamista.

- Suomessa johtamisopit on omaksuttu viiveellä muiden länsimaiden vastaavaan kehitykseen verrattuna, Seeck huomauttaa.

Johtamisopit kertovat paljon yhteiskunnasta ja sen muutoksesta. Seeck kertoo, että johtamisopit ovat myös vallankäytön keinoja. Ne ovat usein kyseenalaistamattomia, ja samoja oppeja siis käytetään aina uudelleen niitä sen enempää miettimättä. Miten johtamisen käytäntöihin voi vaikuttaa? Seeckin mukaan on tärkeää tehdä näkyväksi sitä, millaisiin oppeihin johtaminen perustuu. Tarvitaan kriittistä keskustelua.

Aika näyttää, mikä on 2000-luvun alun vallitseva johtamisparadigma. Ei ole kuitenkaan tarkoitus, että suomalainen johtaminen perustuisi vain yhteen ideologiaan. Seeckin mukaan jatkossa tarvitaan ennen kaikkea erilaisten johtamisoppien käyttämistä.