Suomi24 - aggressiota ja yhteisöllisyyttä

Onko suomi24.fi vain verkkovihan ja trollauksen kehto vai löytyykö sieltä asiallista keskustelua ja jäsenilleen merkityksellisiä yhteisöjä? Miten verkkokeskustelukulttuuri on ajan myötä kehittynyt ja miten verkkokeskusteluun on suhtauduttu julkisuudessa? Miten kiihkeät keskustelut muuttuvat poliittisiksi liikkeiksi?

Suomen laajimman keskustelufoorumin, suomi24:n syntyyn, kehitykseen ja merkityksiin pureudutaan uudessa monitieteisessä Kansakunnan mielenliikkeet -hankkeessa. Suomen Akatemian digitaaliset ihmistieteet -ohjelmaan kuuluva projekti saa käyttöönsä koko suomi24:n materiaalin viidentoista vuoden ajalta. 

-Kiteytettynä hanke tutkii mikä suomi24 on ja mikä sen merkitys on paitsi keskustelijoille, myös laajemmin yhteiskunnassa, kertoo digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen Turun yliopiston Porin yksikön Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta.

Tutkijat syväluotaavat aineiston kolmen yliopiston ja viiden eri laitoksen voimin. Mukana ovat Turun yliopistolta digitaalisen kulttuurin tutkijaryhmä sekä kieliteknologian tutkimusryhmä. Lisäksi hankkeeseen osallistuvat Helsingin yliopistolta tilastotiede, Kuluttajatutkimuskeskus sekä menetelmäkeskus ja Itä-Suomen yliopiston hyvinvointitutkimuskeskus.

Uudet menetelmät etsimään verkkovihaa koneellisesti

-Tarkoitus on rikkoa tieteidenvälisiä raja-aitoja, toteaa Suominen.

Porin digitaalisen kulttuurin tutkimusryhmä kartoittaa erityisesti verkkokeskustelukulttuuria ja sen muutosta pidemmällä aikavälillä. Tutkijoiden erilaiset osaamisalueet auttavat pureutumaan poikkeuksellisen laajaan tutkimusaineistoon monelta kantilta ja toisiaan täydentäen. Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksen kieliteknologiaryhmä muun muassa kehittää menetelmiä, jotka auttavat kulttuurintutkijoita analysoimaan, seulomaan ja ryhmittelemään keskusteluaineistoa.

-Tavoitteena on esimerkiksi saada ohjelmistot tunnistamaan aggressiivisia keskusteluita koneellisesti, jonka jälkeen kulttuurintutkijat voivat analysoida niitä syvemmin. Tutkimusoletuksena on kuitenkin, että foorumilta löytyy monenlaisia yhteisöjä ja asiallistakin keskustelua nyt julkisuudessa pinnalla olevan verkkovihan lisäksi, kertoo Suominen.

Avointa tutkimusaineistoa ja kirja verkkokeskustelun historiasta

-Digitaalisen kulttuurin tutkijat kirjoittavat hankkeen tiimoilta verkkokeskustelukulttuurin historiaa käsittelevän kirjan. Avoimen tieteen ajattelutavan mukaisesti tutkimusaineisto on hankkeen jälkeen myös muiden kiinnostuneiden tutkijoiden käytössä. Verkkokeskusteluteema näkyy Porin digitaalisen kulttuurin opetuksessa aihepiiriä käsittelevän kurssitarjonnan ja mahdollisten pro gradu -töiden muodossa. Lisäksi hanke tuottaa kansainvälisen konferenssin ja visuaalisia työkaluja, Suominen kertoo.

Jaakko Suominen on ollut mukana kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa sen perustamisvuodesta 2001 lähtien. Taustaltaan hän on kulttuurihistorioitsija ja tutkimusintressien ytimessä onkin digitaalisten ilmiöiden kuten pelaamisen tai verkkokeskusteluiden muutos. Myös tunteiden ja aistien historia teknologiaan liittyen kiinnostavat Suomista.