Tutkielman teko opettaa

Koulu on nuorille yläasteikäisille se paikka, jossa vietetään iso osa päivästä. Sosiologian pro gradu -tutkielmassani keskityinkin kouluun varhaisnuorten kenttänä ja selvitin, millaisia statussymboleita varhaisnuoret tytöt pitävät tärkeinä ja mitä he...

Koulu on nuorille yläasteikäisille se paikka, jossa vietetään iso osa päivästä. Sosiologian pro gradu -tutkielmassani keskityinkin kouluun varhaisnuorten kenttänä ja selvitin, millaisia statussymboleita varhaisnuoret tytöt pitävät tärkeinä ja mitä he tavoittelevat. Tutkimusmatka 13–14-vuotiaiden nuorten tyttöjen maailmaan oli kiinnostava ja opettavainen kokemus.

Olennainen osa pro gradu -tutkielman teossa on tutkimusaiheen tarkka rajaus ja selventäminen, jonka jälkeen on helpompi tarttua työhön. Itselläni tuo prosessi oli haastava, sillä aiheen selkiytyminen ei ottanut onnistuakseen.

Koulumaailma on aina kiinnostanut minua, joten se oli luonnollinen valinta tutkielman aiheeksi. Pohdintani lähtivät siitä, kuinka nyky-yhteiskunnassa kilpailu on lisääntynyt eri alueilla, kuten työelämässä ja koulutuksessa. Halusin tehdä tämän kilpailun näkyväksi nuorten keskuudessa.

Tästä lopulta muodostui pro gradu -tutkielmani aihe eli varhaisnuorten statussymbolit koulussa. Näin jälkikäteen näen tärkeänä sen, että käytin aikaa tutkimusaiheeni rajaamiseen. Se helpotti työn toteuttamista.

Erilaiset pääomat koulumaailmassa

Kouluympäristö on kiinnostava tutkimuspaikka, sillä siellä yhdistyvät sekä koulun viralliset säännöt että nuorten omat epäviralliset säännöt. Voidaankin puhua suosiopelistä, ja tutkielmani mukaan nuoret tuntuivat tietävän hyvin nämä suosiopelin säännöt.

Sosiaalinen pääoma näyttäytyi tärkeimpänä statussymbolina nuorille. Kaverit ja kaveriryhmät ovat luonnollisesti olennainen osa nuorten elämää. Kiinnostavaa oli, että nuorille olennaista ei ollut suosio mahdollisimman monissa ryhmissä ja koko koulun kentällä, vaan usein riittää, että nuorella on hyvä suosio ja hän tulee hyväksytyksi omassa kaveripiirissään.

Myös taloudellinen ja kulttuurinen pääoma tulivat esille nuorten haastatteluissa. Erilaisista asioista ja esineistä tulee nuorille tavoittelemisen arvoisia ja ihailun kohteita, kun niihin liittyy jokin symbolinen merkitys, jonka nimenomaan toiset nuoret tietävät. Suosion saavuttaminen nuorten piireissä on monisyinen asia, ja nuoret eivät aina itsekään osanneet selventää, miksi joku henkilö tai jokin asia on suosittu. Suosio ja sen tavoittelu olikin kantava teema läpi koko aineiston. Lähes kaikkien pääomien keräämisellä tähdättiin juuri suosion saavuttamiseen.

Vaikka varhaisnuorten statussymboleihin nyt 2010-luvulla kuuluvat tutkielmani mukaan muun muassa sosiaalisessa mediassa kerätyt seuraajat, luovuus sekä kalliit merkkivaatteet, ei statussymbolien sisältö ole päätelmieni mukaan juurikaan muuttunut vuosikymmenien aikana. Edelleen kaverit, ”coolit” ajanhenkiset vaatteet sekä kiinnostavat harrastukset ja toiminta ovat nuorille tärkeitä oman statuksen näyttämisen keinoja. Nykyään vain kanavat ja välineet ovat muuttuneet.

Sosiologia antaa mahdollisuudet moneen

Valmistuin hiljattain yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopiston Porin yksiköstä. Jälkikäteen on helpompi arvioida omaa työskentelyään ja oppimisprosessiaan tutkielman teon suhteen. Tuoreena maisterina voinkin pohtia mitä opin tutkielman teosta ja mitä opin tutkielmani aiheesta. Oma vastaukseni on yksinkertaisesti, että paljon.

Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede, ja tutkimusaiheet voivat vaihdella erilaisista yhteisöistä koko yhteiskuntaa koskettaviin ilmiöihin. Laajuus on sekä hyvä että huono asia, sillä oman kiinnostuksen kohteen löytyminen voi olla työlästä. Pro gradu -tutkielma antaa mahdollisuuden tutustua syvemmin oman tieteenalansa spesifiin aihepiiriin, ja tuleepa samalla tuotettua myös yksi oma, toivottavasti ei viimeinen, tieteellinen julkaisu.