Vihermaa kansainvälisessä tutkijayhteisössä

Kansainvälinen tutkijayhteisö avartaa omaakin tutkimustyötä
— Kirsi-Mari Vihermaa vietti kolme kuukautta tutkijavaihdossa Perussa
4.10.2006

Machu Picchu. Inkojen kadonnut kaupunki. Laamat aitauksissaan. Titicacan kelluvat saaret ja marsu kansallisruokana, mutta ennen kaikkea Perun modernin pääkaupungin, Liman, yliopisto oli Turun kauppakorkeakoulun (TuKKK) laskentatoimen assistentin Kirsi-Mari Vihermaan arkipäivää kolmen kuukauden ajan viime huhtikuusta kesäkuun loppuun.

Kirsi-Mari on alkujaan porilaissyntyinen, ja ollut Turun kauppakorkeakoulussa töissä vuodesta 2003. Kauppatieteiden maisteriksi hän valmistui samasta oppilaitoksesta vuonna 2004. Nykyisin Kirsi-Mari Vihermaa opettaa Porin yksikössä rahoituksen peruskursseja ja tekee omien sanojensa mukaan samalla ”pienin askelin” väitöskirjaansa.

Vihermaan tutkimuksen kohteena ovat innovaatioiden rahoittaminen ja pääomasijoittaminen.
Kirsi-Mari vietti nuo kolme kuukautta Limassa TuKKK:n tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kautta tutkijavaihdossa yhdessä kahdenkymmenenneljän muun tutkijan kanssa. Tutkijoita oli Liman yliopistossa samanaikaisesti Suomesta, Iso-Britanniasta, Espanjasta ja Unkarista. Latinalaisista maista edustettuina mukana olivat Peru, Venezuela, Brasilia ja Kolumbia.

Matka liittyi kansainväliseen Self-Rule (Strategic European and Latin-American Foresight for Research and University Learning Exchange) -ohjelmaan, joka on osittain EU:n Alfa–ohjelman rahoittama.

Pitkiä päiviä ja
vierasta kieltä

Limassa Kirsi-Mari Vihermaan tehtäväkenttä oli hieman toisenlainen kuin emoyliopistossaan TuKKK:ssa.

– Olin samassa työhuoneessa Venezuelalaisen tutkijan kanssa ja tutkin innovaatioiden rahoitusta, mikä tarkoitti käytännössä pääosin haastatteluja. Järjestimme myös useita työpajoja. Yksi niistä liittyi erityisesti omaan tutkimukseeni, ja siihen osallistui neljäkymmentä aiheen kannalta keskeistä henkilöä ministeriöstä, eri organisaatioista, yliopistoista ja yrityksistä Kirsi-Mari kertoo.

Aivan yllätyksittä eivät opinnot ja työskentely vieraassa maassa kuitenkaan sujuneet. Työkulttuuriin kuuluivat useinkin kahdentoista tunnin työpäivät, eivätkä lauantaityöt olleet mikään poikkeus.
– Suurin hämmästykseni aihe oli kuitenkin varmasti se, että työkielemme oli espanja. Olin kyllä opiskellut espanjaa aiemmin, mutta kun kutsuttiin puhumaan yliopistoon Amazonin sademetsäalueelle ja huomasin yllättäen olevani suorassa paikallis-TV:n lähetyksessä, se vähän hirvitti. Vaikka olikin lopulta positiivista huomata, että pärjään, Kirsi-Mari naurahtaa.

– Mutta pääsääntöisesti kaikki sujui paremmin kuin osasin odottaakaan. Paikallinen työasioiden tutorini auttoi todella paljon. Hän auttoi tutkimussuunnitelman kanssa, hankki haastateltavat ja jopa kuljetti omalla autollaan vapaa-ajallaankin ympäri Perua. Järjestelyt olivat todellakin huippuluokkaa, kiittelee Vihermaa Liman yliopistoa ja tutoriaan.

Yhteistyö jatkuu

Oman tutkimustyönsä lisäksi Kirsi-Mari Vihermaan päivät täyttyivät erilaisista puhetilaisuuksista ja seminaareista. Salit täyttyivät Kirsi-Marin mukaan jo siitä syystä, että paikalla oli suomalainen puhuja.

– Suomesta tiedettiin Nokia, mutta sitten sain yrittää vastailla senkaltaisiin kysymyksiin kuin, ”miksi Suomi on maailman kilpailukykyisin maa?”, Kirsi-Mari muistelee.

Tuhannen valokuvan ja omaan tutkimustyöhön saatujen uusien eväiden lisäksi Kirsi-Mari Vihermaalla on tutkijavaihtonsa tuliaisina paljon hyviä kontakteja.

– Nyt olemme saaneet aikaan esisopimuksen Liman yliopiston ja TuKKK:n välillä. Tämä tulee sopimuksen vahvistuttua tarkoittamaan ainakin opettajavaihtoa Limaan, myöhemmin myös tutkijavaihtoa ja mahdollisesti yhteisiä tutkimusprojekteja.

– Oman tutkimuksen kannalta nousi asiantuntijapaneeleissa esille miten Perussa rahoituskysymykset liittyvät usein henkilösuhteisiin. Perussa tehdyssä tutkimuksessa jaoimme tekijät neljään ryhmään; poliittiseen, sosiaaliseen, taloudelliseen ja teknologiseen. Oli yllättävää huomata, että vaikka Perussa on paljon kurottavaa esimerkiksi talouden ja teknologian alalla, alan asiantuntijoiden mielestä tekijöistä kriittisimpiä olivat sosiaaliset tekijät. Perussa esiin nousivat esimerkiksi asenne, luottamus ja korruptio, pohtii Vihermaa vaihtokuukausiensa antia omalle tutkimustyölleen.

– Korruptio yllätti muutenkin arkipäiväisyydellään. Se on Perussa vain yksinkertaisesti fakta, joka pitää ottaa huomioon.

Teksti: Eija Hammarberg
Kuvat: Kirsi-Mari Vihermaan arkisto