Yliopistokeskuksen kehittäjästä Vuoden tutkija

Perusteena alueellinen vaikuttajuus

Näin luonnehtii Porin yliopistokeskuksen tutkimuksen johtoryhmä, joka valitsi Vuoden tutkijan nyt seitsemännen kerran.

Jaakkola itse ottaa kunnianosoituksen vastaan kiitollisena, mutta pitäytyy nöyränä.

- Lämmittäähän se, totta kai. Mutta kunniaa en itselleni tästä ota, sillä samanlaisia meriittejä löytyy varmasti muillakin professoreilla talossa. Tässä on varmasti katsottu aikajännettä vuosia taaksepäin, hän perustelee rauhallisesti.

Viimeisen vuoden aikana Hannu Jaakkola on kuitenkin työstänyt toista tusinaa tieteellistä julkaisua yksin tai muiden kanssa ja toiminut erilaisissa asiantuntijatehtävissä, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Fasilitaattorista vihdoin tutkijaksi

Tampereella 1970-luvulla oppinsa saanut ohjelmistotekniikan professori aloitti työnsä päätoimisena tutkijana TTY:n Porin yksikössä verrattain myöhään, vuonna 2007. Poriin hän saapui kuitenkin jo 1990-luvun alussa, jolloin porilaisen korkeakoulukeskuksen virittelyt olivat jo käynnissä. Kehitys- ja johtotehtävät veivätkin Jaakkolan mukanaan viideksitoista vuodeksi. Asettuminen sittemmin omaan sarkaan on tuntunut oikealta ratkaisulta.

- Jollain tavalla yliopistomaailma on kurjistunut kurjistumistaan johtajan kannalta, hän hymähtää.

- Isoillakin laitoksilla johtaja on yksi professoreista. Hän tekee johtajan työn, professorin työn ja hirvittävän määrän muuta toimeen kuuluvaa työtä. Pitkän päälle se on mahdoton kuvio.

Muutaman vuoden valmistelun jälkeen Jaakkola pystyi jättämään vakanssinsa TTY:n Porin yksikön johtajana niin, ettei taakse jäänyt uppoavaa laivaa.

- Pikkuhiljaa pystyin tekemään sitä, mitä olisi jo kymmenen vuotta aikaisemmin pitänyt tehdä.

Hyödyllisiä diplomitöitä yrityksille

Viimeaikaisissa hankkeissaan Hannu Jaakkola on keskittynyt globalisaation ja monikulttuurisuuden asettamiin haasteisiin IT-alan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

- Perustyönämme on ollut ohjelmisto-organisaatioiden toimintatapojen kehittäminen, eli tuottavuuden parantaminen, virheiden välttäminen ja oikeiden asioiden tekeminen oikealla tavalla, hän kertoo.

Yhteistyö yritysten kanssa niin paikallisesti kuin maanlaajuisestikin on ollut hedelmällistä. Esimerkkejä ovat kehittämis- ja koulutusohjelmat ICT West Coast, ICT Central Finland ja SataSpin sekä Jaakkolan alaisuudessa tehdyt lukuisat diplomityöt.

- Diplomityöt ovat olleet todella hyviä. Yritysten ongelmat, joita niissä ratkotaan, ovat haastavia ja niistä on oikeasti hyötyä. Joskus oikein hävettää antaa töistä niin hyviä arvosanoja, Jaakkola sanailee.

Tutkijuusko hulluutta?

Tutkijan työ näyttäytyy Jaakkolan mustan humoristisessa ajatusmaailmassa hieman kaistapäiseltä.

- Olen yrittänyt miettiä, miksi joku ihminen on niin hullu, että ryhtyy tutkijaksi. Teet pätkätöitä pienellä palkalla, ja jos saat rahoitusta, käytät silti kolmanneksen ajasta seuraavan rahoituksen hankkimiseen. Usein joudut murehtimaan asioita yksinään omassa kammiossasi ja...

Musertava listaus jatkuu vielä, mutta tätä lukevien tulevien tutkijoiden mielenrauhaa ajatellen on kerrottava, että Jaakkolalla oli hyvääkin kerrottavaa ammatistaan.

- Itsensä kehittämisen ja uuden oppimisen halu motivoi, kuten myös halu päteä ja näkyä jonkun asian ratkaisijana ja osaajana, hän myöntää.

Jaakkolan mukaan IT-ala ei ehkä ole seksikäs, mutta se työllistää, vaikka samaan aikaan väkeä sanotaankin irti. Seikkailunhaluisille se sopii myös, vihjaa Vuoden tutkija, joka suuntaa työmatkalaukkuineen seuraavaksi Japaniin.

Teksti ja kuva: Teijo Rantanen