Yrittäjyys, kasvu ja innovaatiot -seminaari

Kasvuyrittäjyys puhutti yrittäjyysseminaaria
1.11.2006

Turun kauppakorkeakoulun (TuKKK) Porin yksikkö ja Hacklin säätiö järjestivät yhteistyössä Porin yliopistokeskuksessa Yrittäjyys, kasvu ja innovaatiot – Satakunnan menestyksen avaimet – seminaarin, missä pohdittiin yrittämisen mahdollisuuksia Satakunnassa nyt ja tulevaisuudessa.

Avauspuheenvuorossaan TuKKK:n yksikönjohtaja, professori Heli Hookana huomioi erityisesti 2000-luvun naisyrittäjyyden laskevan suuntauksen Satakunnassa. Toisen avauspuheenvuoron pitäjä, Oy Hacklin Ltd:n toimitusjohtaja Esa Haavisto listasi yhtiönsä perustajan Werner Hacklinin luonteenpiirteitä, menestystekijöitä, jotka sopivat yhtä lailla tämänkin päivän yrittäjälle.

– Yrittäjämieli, liikemieskyky, mahdollisuuksien oivaltaminen, ammattitaito, innovointi, kyky luopua vanhasta, peräänantamattomuus ja toisaalta asiakkaiden luottamus, palveluiden ja työn oikea hinta-laatu –suhde, henkilöiden osaaminen ja sen hyödyntäminen, ovat olleet satamaoperaattorin toiminnan kulmakiviä

Satakunta vanhana teollisuusalueena on johtanut Haaviston mukaan ns. palkansaajaperimään.
– Siinä on sekä positiivisia että negatiivisia asioita. Positiivista on se, että on totuttu teolliseen työhön, mutta negatiivista se, että yrittäjyys ei ehkä ole niin läheinen asia kuin se on esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla, Haavisto pohdiskeli.

Yliopistotason opiskelijoiden motivoinnissa työllistämään itseään yrittäjinä Esa Haavisto korosti oppilaitoksen merkitystä.
– Oivalluksen yrittäjyyteen ja yrittämien mallin omaksumiseen olisi hyvä lähteä oppilaitoksesta. Siksi on todella erinomainen asia, että tähän kauppakorkeakoulun yhteyteen on saatu yrittäjyyskoulutusta ja alan professuuri, Haavisto kiitteli.

Kasvunälkä
nyt kateissa

Valtiosihteeri, Sitran hallituksen puheenjohtaja Raimo Sailas mainitsi yrittäjäaktiivisuuden olevan Suomessa muita Pohjoismaita korkeampi, mutta tällä hetkellä nopeaan kasvuun tähtääviä yrityksiä on liian vähän.
– Nälkäinen kasvuhakuisuus puuttuu ja uskoisin, että osasyy siihen on edelleen 1990-luvun lama. Silloin yrityksiä meni paljon nurin, ja tämä näkyy nyt ikään kuin ylivarovaisuutena, Sailas valotti nykyistä kasvuyritysten puuttumista.

Raimo Sailas näki kuitenkin suhtautumisen yrittäjyyteen muuttuneen parempaan suuntaan sitten 1970-luvun.
– Yrittäjyyteen ei enää suhtauduta vihamielisesti, se on arkipäiväistynyt. Nykyisin ymmärretään, että yritystoiminta täytyy pitää kilpailukykyisenä. Ja että on hyvä, että yritykset ovat kannattavia, koska sillä on työllistävä vaikutus.

Nykyisellä hallituskaudella
helpotuksia yrittäjyyteen

Nykyisen hallituskauden yrittäjyyden kannalta positiivisista muutoksista Sailas mainitsi esimerkiksi verohelpotukset, joista on toteutunut jo huomattavasti enemmän kuin alun perin luvattiin.
Samoin yrittäjiä on huomioitu Sailaksen mukaan varallisuusveron poistumisella vuoden 2006 alusta, sukupolvenvaihdosten verokohtelun huojennuksella, matalapalkkatuella ja arvonlisäveron alennuksella mikroyrityksiä suosivalla tavalla. Yrittäjien työttömyysturvaan on tehty parannuksia, tilintarkastuslaki on tällä hetkellä uudistettavana. Uusia, aloittavia yrittäjiä helpottamaan on tehty muutos starttirahaan.

– Starttiraha on laajennettu kattamaan työttömien lisäksi palkka- tai kotityöstä yrittäjiksi ryhtyviä ja opintonsa päättäviä. Starttiraha on nyt yleinen yrityksen perustamisen tuki.
Raimo Sailas ilmaisi huolensa erityisesti korkeasti koulutettujen nuorten nihkeään suhtautumiseen yrittäjyyttä kohtaan.
– Yrittäjyyteen pitää kannustaa entistä laajemmin. Eivät kaikki voi olla tulevaisuudessa palkansaajia.
Yrittäjyyskasvatusta on toisaalta laajennettu jo lukioiden yrittäjyyskasvatuksella ja Korkeakoulusta yrittäjäksi –hankkeella.

”Julmien tosiasioiden edessä on viisauden alku”

Näin aloitti puheensa Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Eero Lehti ja viittasi Suomen suureen työttömien määrään ja Saksan keskuspankin listaukseen, jonka mukaan Suomi sijoittuu kilpailukyvyllään sijoille 25–30. Työttömien suuri määrä puolestaan vaikuttaa työvoimakustannuksiin ja sitä kautta suoraan yrittäjyyden kannattavuuteen.

Lehti otti kriittisesti kantaa suomalaiseen hyvinvointivaltioon.
– Ehkä tässä suomalaisessa yhteiskunnassa on tämän hoivaamisen sivuvaikutuksena tullut sellainen ajattelutapa, että oman elämän hallinta ei kuulu itselle vaan se kuuluu yhteiskunnalle. Ajatellaan että 'sussa on vika ja mussa ei ole mitään vikaa ja mulle kuuluu kaikki heti'.

Yhteiskunnassa tarvitaan Lehden mukaan pieniä yrittäjiä, jotka ovat innovatiivisempia, heillä on pienempi organisaatio ja he yrittävät löytää kompromisseja ja ratkaisumalleja.
– Yksilö on nopeampi omaksumaan ja ottamaan uusia haasteita vastaan. Syntyy darwinismia, että kokeillaan nyt tätäkin, saas nähdä kuinka tässä käy.

Ongelmaksi kuitenkin muodostuu, että Suomessa on Euroopan erittäin alhaisin halukkuus yrittäjyyteen ja ne, jotka siihen lähtevät, eivät välttämättä ole saaneet koulutusta siihen. Tämä tulee ennen pitkään vaikuttamaan suomalaisten elintasoon.
Nykyinen työelämä on muuttumassa ja syntyy uusia toimialoja, joihin ei Lehden mukaan riitä pelkkä innostus.

– Uusille toimialoille tarvitaan korkeasti koulutettuja ihmisiä, joilla on kielitaitoa ja kykyä ymmärtää asioita laajemminkin kuin missä järjestyksessä renkaan vaihto tehdään. Uudet toimialat tarvitsevat sellaista kyvykkyyttä, jotka edellyttävät akateemista tai opistotasoista koulutusta.

Teksti ja kuvat: Eija Hammarberg