Uskalla uskaltaa – syksy on hyvä vuodenaika aloittaa

Kun minulle tarjottiin tilaisuus kirjoittaa UCPori Newsin alumnikolumni vapaamuotoisella aiheella, mieleeni tulivat ensimmäisenä syksy, muutos sekä se, että halusin tekstini innoittavan ja kannustavan eritoten tällä hetkellä opintojaan suorittavia.


Syksy on aina merkinnyt minulle uuden alkua ja muutosta enemmän kuin vuoden ensimmäinen päivä. Syksy ajanjaksona on viimeiset kymmenen vuotta selkeästi liittynyt elämääni myös rohkeutena tehdä enemmän itseni näköisiä päätöksiä ja lähteä kulkemaan uusia polkuja itsensä kehittämisen suhteen – niin akateemisesti kuin ammatillisesti. Kuusi vuotta sitten tehty päätös pyrkiä Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikköön suorittamaan kauppatieteen maisterin opintoja syksyllä 2014 oli akateemisesti ja oman urakehitykseni kannalta yksi parhaimpia.

Aiemmat tutkintoni olin suorittanut kokopäiväopiskelijana työskennellen ainoastaan osa-aikaisena mm. toimistosihteerin ja ravintolan asiakaspalvelijan tehtävissä. Kauppatieteen maisterin opintojen suorittaminen erosi aiemmista korkeakouluopinnoistani eritoten siinä, että ennen opintojen aloittamista olin ollut lähes 15 vuotta vakituisissa, kokoaikaisissa tehtävissä.

Työkokemus kansainvälisen B2B-myynnin, markkinoinnin sekä logistiikan parissa globaalisti toimivissa yhtiöissä antoi käytännön tietoa peilattavaksi opiskeltaviin teorioihin. Teoreettinen tietopohja toi puolestaan uudenlaista – myös kriittistä - näkökulmaa ja herätti pohtimaan työelämän käytäntöjen toimivuutta sekä muutostarpeita. Opinnot antoivat myös uudenlaista stimulaatiota pohdintoihin, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Haluanko muutosta olemassa olevaan?

Ilman KTM-opintojen antamia eväitä – niin uusien ajattelumallien, teoreettisen tietopohjan kasvamisen kuin inspiroivien opiskelija kollegoiden muodossa, joista osa on jäänyt elämääni ystävinä - en olisi osannut ajatella urapolkuni suuntaamista täysin uudelle alalle. Loppukesästä 2019 tein yhden ammatillisesti merkittävimmistä päätöksistäni. Aloitin työt minulle täysin uudella toimialalla keskisuuressa suomalaisessa rakennusalan yrityksessä tehtävässä, josta minulla oli minimaalinen käytännön kokemus. Sain upean mahdollisuuden päästä toteuttamaan ja oppimaan käytännössä henkilöstöhallintoa sekä yritysviestintää – molemmat aloja, joista olin aina ollut kiinnostunut. En kuitenkaan koskaan ollut vakavasti pohtinut alan vaihtoa, sillä pidin itsestään selvänä ja ”järkevänä” jatkaa osaamisen kasvattamista aloilla, joissa olin viimeiset 15 vuotta työskennellyt.

Tällä hetkellä voin vilpittömästi sanoa, että olen unelmatyössäni nykyisessä tehtävässäni henkilöstö- ja viestintäpäällikkönä. Koska tehtäväkenttäni ja vastuualueeni on laaja, jokainen päivä on erilainen ja lähes jokainen viikko tuo uusia oppeja tullessaan. Epämukavuusalueella säännöllisen epäsäännöllisesti työskentely on hyvällä tapaa haastavaa ja ennen kaikkea kehittävää - luotto omaan ammattitaitoon ja osaamiseen on kasvanut huimasti. Totta kai työssäni suurena apuna ja inspiraation lähteenä on myös kannustava työyhteisö ja -ympäristö sekä yrityskulttuuri, joka tukee yksilön ammatillista kehittymistä ja yrityksen liiketoiminnan jatkuvaa kehittämistä yhdessä kollegoiden kanssa.

Jos huomaa enenevässä määrin pohtivansa ja kyseenalaistavansa nykyisen työn ja / tai koulutuksen antia itselleen, haluan oman kokemukseni pohjalta kannustaa katsomaan rohkeasti sen kuuluisan laatikon ulkopuolelle. Uskon vahvasti, että uskaliaalle tuntuva sekä tutusta ja turvallisesta poikkeava päätös saattaa olla juuri se oikea.

Heidi-Marja Paasi
Kirjoittaja valmistui kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä vuonna 2018 ja työskentelee nyt henkilöstö- ja viestintäpäällikkönä Astora-Rakennus Oy:lla.

Kuva: Hannu Ikonen