Uusin WiderScreen on ilmestynyt teemalla "Elävän kuvan Suomi"

WiderScreen-verkkolehti juhlistaa 25-vuotista taivaltaan teemalla Elävän kuvan Suomi. Lehden ohessa julkaistaan myös Kritiikkipakki -opetusmateriaalisivusto.


WiderScreen ”Elävän kuvan Suomi” (2-3/2023) on ilmestynyt osoitteessa http://widerscreen.fi.


Teemanumero pureutuu kotimaisen elokuvan lähihistoriaan viimeisen parin vuosikymmenen ajalta.
Suomalaisen elokuvan voi sanoa 2000-luvulla purjehtineen eteenpäin suotuisassa myötätuulessa.
Kotimaiset elokuvat ovat saaneet katsojia, elokuvia tehdään Suomessa enemmän kuin
vuosikymmeniin ja elokuvien kirjo on moninaistunut. Aiemmin lähinnä marginaaleihin jääneet aiheet
ja tekijät pääsevät nykyään aiempaa paremmin esille jo siksi, että tekninen kehitys on madaltanut
elokuvanteon kynnystä, mikä Suomessa on näkynyt pientuotantojen yleistymisenä. Erikoisnumero
käsittelee kaikkia näitä teemoja. Kirjoittajat ovat alan tutkijoita, opiskelijoita, toimittajia ja
asiantuntijoita. Julkaistuissa teksteissä tehdään ajankohtaisia havaintoja ja herätetään keskustelua –
samalla tallentuu nykyhetken näkemyksiä suomalaisesta elokuvasta jälkipolvien tarkasteltavaksi ja
arvioitavaksi.

Numerossa julkaistaan myös "Kritiikkipakki", joka on itsenäinen elokuvakritiikkiin painottuva
opetusmateriaalisivu ja tarkoitettu kaikkien asiasta kiinnostuneiden vapaaseen käyttöön.

Numeron toimittajat: Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori Petri Saarikoski
(päätoimittaja), toimittaja ja kriitikko Juha Rosenqvist sekä toimittaja ja projektipäällikkö Kimmo
Ahonen
(Tampereen yliopisto)

WiderScreen on JUFO-1 -luokiteltu, kaksikielinen ja avoin tiedejulkaisu. Julkaisun koordinointi:
Digitaalinen kulttuuri, Turun yliopisto. Julkaisija: Filmiverkko ry (Turku)

Päätoimittaja: yliopistonlehtori Petri Saarikoski, petsaari[a]utu.fi



WiderScreen ”Elävän kuvan Suomi” (2-3/2023)

Pääkirjoitus (Petri Saarikoski, Juha Rosenqvist, Kimmo Ahonen)

Vertaisarvioidut tutkimusartikkelit:

  • Outi Hakola: "Maahanmuuttajataustaisten elokuvaohjaajien nousu suomalaisen elokuvan suunnannäyttäjiksi"
  • Jouko Aaltonen: "Murroksia: mediaekologinen näkökulma kultakauden suomalaiseen dokumenttielokuvaan"
  • Petri Saarikoski: "'Meri-Porin taivaan alla'. Samurai Rauni Reposaarelainen porilaisena findie-elokuvana"


Vertaisarvioidut tutkimuskatsaukset:

  • Markku Reunanen & Tero Heikkinen: "Sorakuoppien sankarit – suomalaisia lännenelokuvia laajalla otannalla"
  • Pauliina Tuomi & Petri Saarikoski: "Mistä on 2000-luvun tosi-tv -kohut tehty? Retrospektiivinen katsaus suomalaisen tosi-tv:n lähihistoriaan"

Katsaukset:

  • Jarkko Silén: "Pako Venäjältä – suomalaisten Venäjä-dokumenttien myöhemmät vaiheet"
  • Juha Rosenqvist: "Elokuvakritiikillä on lukijoilleen merkitystä"


Essee:

  • Petri Jokinen: "Utooppinen tila Aki Kaurismäen elokuvassa Le Havre"


Näkökulmat:

  • Juri Nummelin: "Kulttielokuvista ultraharvinaisuuksiin: toimintani Suomalaisen Elokuvan Festivaalin puolesta
  • Lotta-Leo Laajalahti: "Poissa silmistä, poissa mielestä?"


Haastattelut:

  • Rami Nummi: ”Ajan ja muistin elokuvantekijä” – Kanerva Cederströmin haastattelu
  • Juha Rosenqvist: "Kriitikko kertoo – Tapani Maskulan haastattelu"


Kolumni:

  • Juha Rosenqvist: "Havaintoja 2000-luvun suomalaisesta elokuvasta"


Kirja-arvio:

  • Kimmo Ahonen: Kirja -arvio Jaana Semerin ja Leena Virtasen teoksesta "Neitoperhot ja pahanhautojat − naiset tekevät elokuvia" (2023)