Sosiologi vai sosiaalityöntekijä?

Porin yliopistokeskuksessa toimii Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellinen opetus- ja tutkimusyksikkö. Sen opetuksessa ja tutkimuksessa painotetaan työelämän ja hyvinvointipalvelujen kysymyksiä alueellista näkökulmaa unohtamatta. Opintoja on...

Porin yliopistokeskuksessa toimii Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellinen opetus- ja tutkimusyksikkö. Sen opetuksessa ja tutkimuksessa painotetaan työelämän ja hyvinvointipalvelujen kysymyksiä alueellista näkökulmaa unohtamatta. 

Opintoja on mahdollista suorittaa kahdessa tutkinto-ohjelmassa. Sosiaalityön tutkinto-ohjelman opiskelijat valmistuvat yhteiskuntatieteiden maistereiksi saaden samalla lakisääteisen pätevyyden toimia sosiaalityöntekijänä. Sosiaalitieteiden opiskelijat valitsevat maisteriopinnoiksi sosiaalipolitiikan tai sosiologian opinnot.

Vaikka tutkinto-ohjelmat eriytyvät toisistaan jo perusopinnoista alkaen, yhteisiäkin osoita on.

- Esimerkiksi kandivaiheen opinnäytetyöt ja tutkimusmenetelmäopinnot suoritetaan yhteisissä seminaareissa, kertoo sosiaalityön yliopistonlehtori Riikka Korkiamäki.

Anna Väisänen valmistui sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelmasta sosiologiksi vuonna 2010. Nyt työn alla ovat sosiaalityön opinnot.

- Halusin täydentää osaamistani suorittamalla maisteriopinnot myös sosiaalityön oppiaineessa, Väisänen kertoo.

Tutkinto-ohjelmat limittyvät

Sosiaalipolitiikka pääaineenaan yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistunut Anu Leander aikoo niin ikään jatkaa opintojaan sosiaalityön tutkinto-ohjelmassa.

- Opiskelin sosiaalityötä jo sosiaalitieteiden rinnalla, joten maisteriopintojen tekeminen myös sosiaalityöstä tuntuu luontevalta jatkumolta, sanoo Leander.

Molempien oppiaineiden opiskelu samanaikaisesti on tavallista. Monet sosiaalialalla jo pitkään työskennelleet suorittavat sosiaalityön opinnot saadakseen lain edellyttämän sosiaalityöntekijän pätevyyden.

Sosiaalityön ja sosiaalitieteiden opinnot tukevat hyvin toisiaan ja molemmissa on elementtejä toistensa keskeisistä sisältöalueista.

- Luentojen sisällöt avautuvat eri tavalla nyt, kun alla on jo sosiologian opinnot, Väisänen sanoo.

Riikka Korkiamäki muistuttaa, että molempien tutkinto-ohjelmien keskeinen perustana ovat yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskuntien hyvinvointiin ja sen ehtoihin liittyvät kysymykset. Opintojen sisällöt liukuvat päällekkäin monelta osin.

- Esimerkiksi sosiaalityön opintoihin kuuluu olennaisena sosiaalipoliittisen järjestelmän ja perinteisten sosiologisten teorioiden hallinta. Sosiaalitieteiden teoreettisia peruskysymyksiä taas ratkotaan usein sosiaalityölle ominaisten sosiaalisten ongelmien kautta, Korkiamäki kertoo.

Sosiaalityötä käytännössä

Sosiaalityön opiskelu on sisällöllisesti sosiaalitieteiden opintoja käytännönläheisempää. Opintoihin sisältyy melko runsaasti käytännön työtä tukevia opintoja, kuten vuorovaikutustaitojen ja sosiaalityön työmenetelmien opiskelua.

- Toki sosiaalitieteidenkin kysymyksiä käsitellään opinnoissa pääasiassa ajankohtaisen yhteiskunnallisen problematiikan kautta. Vastaavasti molemmat tutkinto-ohjelmat sisältävät teoreettishistoriallisten ja filosofisten perusteiden opiskelua, Korkiamäki sanoo.

Opintoihin sisältyy myös käytännön harjoittelujaksoja. Anu Leander oli sosiologian opintoihinsa sisältyneen harjoittelujakson poliisilaitoksella. Hän toteutti harjoittelun aikana pienimuotoisen tutkimuksen väkivallasta. Anna Väisänen puolestaan pääsi sosiologian harjoittelujaksollaan tutustumaan työhön TE-keskuksessa ja sosiaalityön harjoittelussa hän työskenteli sosiaalitoimistossa.

Opiskelijat eivät miellä tutkinto-ohjelmia kovinkaan huomattavasti toisistaan poikkeavaksi. Lähtökohta ja kiinnostuksen kohde on yhteinen.

- Samaa yhteiskuntaa käsitellään niin sosiaalitieteissä kuin sosiaalityössäkin, muistuttaa Leander.