Uutiset | 03.06.2020 08:02

Kokemäenjoen tutkimushankkeessa tiede ja taide kietoutuvat yhteen

Perjantaina 29.5. julkaistussa Joen taju -kirjassa kerrotaan Kokemäenjoen ja muiden jokimaisemien tutkimuksesta, jokivarren paikoista sekä niihin liittyvistä taideteoksista.

– Joen taju tarkoittaa yli sukupolvien kehittynyttä kykyä joen lukemiseen ja sen kanssa elämiseen, maisemantutkimuksen professori Maunu Häyrynen, yksi kirjan toimittajista selittää.

Kirjan julkaisutilaisuudessa Häyrynen muistutti siitä, miten Kokemäenjokilaakso, kuten useat muutkin jokilaaksot ympäri maailmaa, ovat vanhoja arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Ne muodostavat vuosisataisen kotiseutuhistorian ketjun menneisyydestä tähän päivään saakka. Jokien ympärille on jo vanhastaan keskittynyt niin asutusta kuin virkistyskäyttöä.

Myös Kokemäenjoki on osa jokivarressa elävien ja eläneiden mielenmaisemaa. Monien valtajokien tapaan se on alueensa tunnus myös ulkopuolisille.

– Ihmisten ja jokien vuorovaikutus ja kulttuuriset suhteet ovat monisyisiä. Kuten joki, maisemakaan ei pysähdy, mutta kehitys voi viedä parempaan tai huonompaan, Häyrynen kuvaa.

Yksi joki, monta virtaa – taiteesta merkityksiä ja yhteisöllisyyttä

Ihmisten muistot ja kokemukset jokeen liittyen ovat olleet keskeinen osa KOKKELI-tutkimushanketta. Hankkeessa selvitettiin, mitä kulttuuriympäristö merkitsee asukkailleen ja miten Kokemäenjokilaakson asukkaat saataisiin paremmin osallisiksi kulttuuriympäristönsä suojeluun. Vastauksia kysymyksiin etsittiin taiteen, humanistisen kulttuurikartoituksen ja yhteissuunnittelun avulla. Asukkaiden yhteiset muistot ja tärkeät paikat otettiin huomioon perinteistä suojelunäkökulmaa laajemmin.

Hankkeen erityispiirre on ollut tieteen ja taiteen yhdistäminen ja sitä toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Porin taidemuseon kanssa. Museossa oli Joki-näyttely kesällä 2019, ja Joen taju -teos julkaistiin osana taidemuseon julkaisusarjaa.

Taiteilija Marjo Heino ja tutkija Vuokko Kemppi-Vienola yhdistivät työssään kulttuurikartoitusta ja taidetta. Heinon mukaan taide oli alusta asti tärkeässä osassa.

- Meillä ei ollut mitään valmista mallia, jonka keinoin nivoa tiede ja taide yhteen, mutta sitä pidettiin tärkeänä. Yhteistyötä on tehty puolin ja toisin tiiviisti ja lopputuloksena hankkeessa toteutettiin liki parikymmentä taideprojektia, Heino kertoo.

Hankkeen taideprojekteista Keikyän Ratas -valoteos pystytettiin Kokemäenjoelle, Kokemäellä toteutettiin Kotivirta-valokuvaprojekti, Harjavallassa järjestettiin kuuntelukävelyitä, Ulvilassa kehitettiin Saaren Metsää ja Porin taidemuseossa oli esillä Joki-näyttely.

Kokemäenjoki on tutkimuskohteena myös maisemantutkimuksen oppiaineessa jatkuvassa Vesikansa-hankkeessa, jossa tutkitaan erityisesti porilaisten suhdetta kaupunkia halkovaan jokeen. Lisää julkaisuja jokivarren tutkimuksesta on siis odotettavissa vielä tänä vuonna.

KOKKELI-hanke haluaa lisäksi tulevana kesänä haastaa jokivarren alueiden käyttäjät merkitsemään omat Kokemäenjokeen liittyvät muistonsa, elämyksensä tai kokemuksensa somessa tunnisteella #joentaju.

Joen taju -kirja (toim. Marjo Heino, Maunu Häyrynen, Vuokko Kemppi-Vienola & Kati Kunnas-Holmström) on vapaasti ladattavissa Porin taidemuseon sivuilla (tästä aukeaa PDF)

Lisätiedot:
Maunu Häyrynen, maisemantutkimuksen professori, Kokkeli-hankkeen johtaja, Turun yliopisto, p. +358 40864 9406
Marjo Heino, kuvataiteilija p. +358 44 5581240