Pääkirjoitus
Ovela tiikeri ehtii nyt teroittaa kyntensä 23.3..2009Taloustaantuman vaikutuksia niin julkisella sektorilla kuin elinkeinoelämässäkin ei pidä vähätellä. Vaikka laman jyrä ei olisi vielä konkreettisesti lyönyt yrityksiä maahan, ainakin pelot ovat...
Ovela tiikeri ehtii nyt teroittaa kyntensä
23.3..2009
Taloustaantuman vaikutuksia niin julkisella sektorilla kuin elinkeinoelämässäkin ei pidä vähätellä. Vaikka laman jyrä ei olisi vielä konkreettisesti lyönyt yrityksiä maahan, ainakin pelot ovat todellisia. Finnveran ja Suomen Yrittäjien viimeisimmässä pk-barometrissa yrittäjien tunnelmat olivat samoja kun 1990-luvun alussa. Kierre on saanut myös tilauskirjat ammottamaan tyhjyyttään vuoden loppupäässä.
Suomen yrittäjien pääekonomisti teki taannoin listan laman 'positiivisista' vaikutuksista. Yhdeksi niistä hän näki laman tuoman tilaisuuden markkinoiden uusjakoon ja yritysten mahdollisuuden hioa toimintojaan kovaan iskuun sitä hetkeä varten, kun talouden pyörät nytkähtävät taas vauhdilla liikkeelle.
Tätä voi tulkita niin, että yrityksillä on nyt kullanarvoinen hetki panostaa niin tekniseen kuin liikkeenjohdolliseen täydennyskoulutukseen. Aikaa ei kannata hukata.
Useissa yrityksissä on nyt syytä pysähtyä miettimään nyt myös mennyttä. Tehtiinkö edellisen laman aikana sellaisia virheitä, joita nyt ei kannattaisi uusia?
Useissa yrityksissä nämä virheet näkee työntekijöiden ja toimihenkilöiden henkilötietoja selaamalla. 1990-luvulla lama halvaannutti yritysten uuden työvoiman rekrytoinnin niin, että valmiita maistereita, ekonomeja ja diplomi-insinöörejä ei pestattu useaan vuoteen. Yritysten palkkalistoilta jäivät puuttumaan kokonaiset ikäluokat. Työmarkkinoille syntyi tämän takia vääristymä ¬- sen ajan nuoret puhuvat vieläkin itsestään 'kadotettuna sukupolvena'.
Yrityksissä tämä outo vääristymä näkyy katkoksena, joka saattaa vaikeuttaa 'hiljaisen tiedon ja osaamisen' periytymistä eteenpäin.
Järkevä yritysjohto täydennyskouluttaa ja rekrytoi. Valmistautuu tulevaan, eikä piehtaroi nykyhetkessä.
Eija Hammarberg
23.3..2009
Taloustaantuman vaikutuksia niin julkisella sektorilla kuin elinkeinoelämässäkin ei pidä vähätellä. Vaikka laman jyrä ei olisi vielä konkreettisesti lyönyt yrityksiä maahan, ainakin pelot ovat todellisia. Finnveran ja Suomen Yrittäjien viimeisimmässä pk-barometrissa yrittäjien tunnelmat olivat samoja kun 1990-luvun alussa. Kierre on saanut myös tilauskirjat ammottamaan tyhjyyttään vuoden loppupäässä.
Suomen yrittäjien pääekonomisti teki taannoin listan laman 'positiivisista' vaikutuksista. Yhdeksi niistä hän näki laman tuoman tilaisuuden markkinoiden uusjakoon ja yritysten mahdollisuuden hioa toimintojaan kovaan iskuun sitä hetkeä varten, kun talouden pyörät nytkähtävät taas vauhdilla liikkeelle.
Tätä voi tulkita niin, että yrityksillä on nyt kullanarvoinen hetki panostaa niin tekniseen kuin liikkeenjohdolliseen täydennyskoulutukseen. Aikaa ei kannata hukata.
Useissa yrityksissä on nyt syytä pysähtyä miettimään nyt myös mennyttä. Tehtiinkö edellisen laman aikana sellaisia virheitä, joita nyt ei kannattaisi uusia?
Useissa yrityksissä nämä virheet näkee työntekijöiden ja toimihenkilöiden henkilötietoja selaamalla. 1990-luvulla lama halvaannutti yritysten uuden työvoiman rekrytoinnin niin, että valmiita maistereita, ekonomeja ja diplomi-insinöörejä ei pestattu useaan vuoteen. Yritysten palkkalistoilta jäivät puuttumaan kokonaiset ikäluokat. Työmarkkinoille syntyi tämän takia vääristymä ¬- sen ajan nuoret puhuvat vieläkin itsestään 'kadotettuna sukupolvena'.
Yrityksissä tämä outo vääristymä näkyy katkoksena, joka saattaa vaikeuttaa 'hiljaisen tiedon ja osaamisen' periytymistä eteenpäin.
Järkevä yritysjohto täydennyskouluttaa ja rekrytoi. Valmistautuu tulevaan, eikä piehtaroi nykyhetkessä.
Eija Hammarberg