Digitalisaation hurma vie virtaa

Kuluttajasta tuntuu kevyeltä ja helpolta kirjoittaa älykännykän hakukenttään vaikka “best headphones” ja saada vastaus muutamassa sekunnissa. Vaivattomuuden takana on kuitenkin tiedonsiirron ja laitteiden eri mantereille ulottuva massiivinen ketju.

Loppukäyttäjille näkyy siitä vain oman päätelaitteen virrankulutus, mikä on vain murto-osa käytöstä aiheutuvasta sähköenergian kokonaiskulutuksesta. Valtaosa sähköstä kuluukin nykyisin tietoverkoissa, konesaleissa ja laskentakeskuksissa.

Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikön toteuttama kaksivuotinen aluekehityshanke ICT4LC tutkii kuluttajalta ja yrityksiltä usein piiloon jäävää digitalisaation mukanaan tuomaa energian suurkuluttamista. Hankkeessa kehitetään ja demonstroidaan menetelmiä, joilla satakuntalaiset yritykset voivat itsearvioida käyttämänsä ICT:n (information and communication technology, suomeksi tieto- ja viestintätekniikka) energiatehokkuutta ja siitä aiheutuvia päästöjä. Hankkeen yleisenä tavoitteena on vastuullisen ja vähähiilisen ICT:n edistäminen.

- Hankkeen pyrkimys on nostaa tiedostamisen tasoa siitä millä tolalla on satakuntalaisten pk-yritysten käyttämän ICT:n energiatehokkuus ja siitä millaisia kääntöpuolia digitalisaation kiihtyvä eteneminen pitää sisällään, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jari Leppäniemi.

Bittivirta vie, bittivirta tuo

Vaikka ICT:n käyttö sinänsä mahdollistaakin suuria tuottavuushyötyjä ja merkittäviä kustannussäästöjä, tulee mukana kuitenkin niin sanottuja piilovaikutuksia, joita ei tiedosteta kovinkaan hyvin. Jyrkässä kasvussa oleva ICT:n käyttö voi jopa vaarantaa kansalliset päästövähennystavoitteet. Kuluttajalle energiatehokkuuteen vaikuttavat seikat voivat olla pieniä tekoja.

- Sitä ei tule helposti ajatelleeksi, että esimerkiksi yksi google-haku voi vastata virrankulutukseltaan sähkökiukaan lämmittämistä. Ja se virta tuotetaan edelleen suurella todennäköisyydellä fossiilisilla polttoaineilla, sanoo Leppäniemi.

Uusien innovaatioiden kääntöpuoli

Nykyaikainen tietojenkäsittely pohjautuu yhä useammin kevyisiin päätelaitteisiin sekä tietoverkkojen ja pilvipalvelujen aiempaa suurempaan käyttöasteeseen. Energiatehottomuuden ongelman uskotaan pahenevan merkittävästi IoT-laitteiden (internet of things, suomeksi mm. esineiden internet) ja automaattisten ohjausjärjestelmien myötä, mikäli niiden ohjelmistoja ei ryhdytä laatimaan energiatehokkaiksi.

- Tottakai mekin haluamme digitalisaatiota edistää, ja siksi onkin tärkeää ymmärtää näitä kääntöpuolia tässä vaiheessa. Digitalisaatio on vasta aivan alkuvaiheessa, Leppäniemi muistuttaa.

ICT4LC-hanke jatkaa ja laajentaa hiljattain päättynyttä ICT4S-hanketta, jonka yhtenä tuloksena oli yrityksille laadittu sivusto ICT:n energiatehokkuuden itsearviointiin.