Luovaa oppia tutkimusmenetelmistä

Mitä tulee mieleen sanoista luovat aineistot ja analyysimenetelmät? Jotain inspiroivaa ja innostavaa? Tampereen yliopiston Riikka Korkiamäen ja Eriikka Oinosen tutkimusmenetelmäkurssilla varmasti näin on. He ovat innostaneet opiskelijat tarkastelemaan maailmaa uusista luovista näkökulmista.

Kun kaksi eri alan tutkijaa alkaa kehittää yhteistä opintojaksoa ja yhteistyö sujuu luontevasti, syntyy hyvää. Tampereen yliopiston sosiaalityön tutkija Riikka Korkiamäki ja sosiologian lehtori Eriikka Oinonen ovat innostuneita yhteisestä opintojaksostaan Luovat aineistot ja analyysimenetelmät.

- Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, että sosiaalitieteellisiä käsitteitä ja ilmiöitä voi lähestyä vaihtoehtoisten ja luovien aineistojen ja menetelmien kautta, Korkiamäki kertoo.

Maailma täynnä tutkittavaa

Kurssilla on haluttu rohkaista eri tapoihin tutkia, koska maailmassa on materiaalia runsaasti. Arki ja tavallisuus ovat myös tutkimuksen arvoisia, ja instituutioista on paljon tutkimatonta aineistoa.

Tarkasteltavien ilmiöiden laajuus on etu. Kaikenlaiset sosiaaliset tuotokset, kokemukset ja elämykset voidaan nähdä eri tavalla.

- Ei ole mielekästä opettaa samoilla tavoilla, vaan on hyvä tehdä välillä toisin. Asioihin on hyvä saada erilaista tulokulmaa. Opettajalla ei ole ainoa tieto ja auktoriteetti, Korkiamäki ja Oinonen muistuttavat.

Videoluentoja ja vaihtelevia aineistoja

Monipaikkaiseen kurssiin kuului neljä luentoa, seminaaritapaamisia ja välitehtäviä. Tallennettavat luennot pidettiin Porissa, josta oli videoyhteys Tampereelle.

Seminaariryhmissä oli 15 henkeä Porissa sekä Tampereella, mutta mukaan olisi halunnut enemmänkin. Pieni ryhmäkoko mahdollisti kaikkien osallistumisen yhteiseen pohdintaan. Toiveena olisi jatkossa saada kurssille opiskelijoita eri aloilta myös Porissa, kuten Tampereella.

Luentojen teemoina olivat johdanto luoviin menetelmiin, visuaaliset aineistot, laululyriikka ja kehollisuus.

- Kurssilla tutkittiin erilaisia aineistoja: kuvia, videoita, laululyriikoita, satukirjoja sekä tekstejä eri aikakausilta, Korkiamäki kertoo.

Kurssin aloitustunneilla maaliskuussa opiskelijoiden työvälineitä olivat muovailuvaha ja legot. Niillä piti kuvata, millaista on hyvä elämä.

Samalla opittiin käytännössä, miten luovaa aineistoa syntyy. Lopuksi tuotokset myös analysoitiin. Keskeistä onkin ollut kokemuksellinen ymmärtäminen ja oppiminen.

- Kurssilla pohdittiin esimerkiksi, miten eriarvoisuutta voidaan tarkastella ja tutkia kuvallisin keinoin, fiktion avulla tai esimerkiksi tarinoiden välityksellä, Oinonen selventää.

Poplyriikasta kehollisuuteen

Tunneilla on tutkittu esimerkiksi, miten Hectorin poplyriikka heijastaa yhteiskunnallisia muutoksia. Riikka Turtiainen johdatti some-kuvien analysointiin ja tanssin dosentti Petri Hoppu performatiivisuuteen ja kehollisuuteen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

-    Opiskelijat ovat olleet innostuneita. He pitävät siitä, että tehdään asioita. Tunneilla on syntynyt paljon keskustelua, jolloin näkemykset ovat avartuneet, Oinonen lisää.

Kurssilla on opittu yhdessä ilman valmista työkalupakkia. Vaikka ei olisi omasta mielestään luova ihminen, voi pohtia, mitä on luovuus ja luova tutkimus. Opinnäytetyötkin voidaan tehdä uudella tavalla, se on mahdollista.