Vaikuttava yliopistokeskus

Porin yliopistokeskus koordinoi yliopistokeskusten yhteistyötä vuonna 2015. Lokakuun lopussa Porissa järjestettiin valtakunnallinen yliopistokeskusseminaari. Seminaariin osallistuivat yliopistokeskusten edustajien ohella muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön, emoyliopistojen, Satakunnan korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten, yliopistokeskuskaupunkien ja -maakuntien sekä yhteistyöyritysten avainhenkilöitä.

Yliopistokeskusten alueellisia vaikutuksia ja merkitystä maakunnille valotti muuttoliiketutkija, Porin kaupungin kehittämispäällikkö Timo Aro. Hän keskittyi tarkastelemaan erityisesti Porin yliopistokeskuksen vaikutuksia Porissa ja koko Satakunnassa.

Aro erottaa yliopistokeskusten yhteiskunnalliset vaikutukset akateemisiin ja alueellisiin sekä ilmapiirivaikutuksiin. Akateemiset vaikutukset liittyvät yliopistojen perustehtäviin, kuten julkaisuihin, suoritettujen akateemisten tutkimusten määrään, kilpailtuun tutkimusrahoitukseen, kansainvälisiin kumppanuuksiin ja verkostoihin. Alueellinen intressi taas sisältää muun muassa koulutustason kehityksen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden työvoimasta ja korkeakoulutettujen sijoittumisen alueelle.

- Yhteisöllinen intressi eli niin sanottu ilmapiirivaikutus on vaikea mitata ja arvottaa. Se kuitenkin näkyy arjessa alueen vetovoimana, akateemisina riitteinä ja tapahtumina, Aro sanoo.

Henkinen ilmapiiri on Aron mukaan avautunut ja akateeminen yhteisö on tuonut kaupungin kehittämiseen uutta ääntä ja uusia avauksia.

Yliopistokeskus on innovaatio

Korkeakoulutuksen keskipitkän aikavälin säteilyvaikutukset alueen muuhun elämään ovat alkaneet näkyä. Satakunnan alueella yliopistokoulutuksessa olevien määrä on vuosikymmenessä kolminkertaistunut. Lähes 900 vuosina 2008-2012 akateemisen tutkinnon suorittaneesta lähes joka toinen on jäänyt Satakuntaan.

- Pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa vanhoja yliopistokaupunkeja koulutustasossa ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrässä, Aro sanoo.

Korkeampi koulutustaso vaikuttaa pikkuhiljaa elinkeinoelämään uudistaen ja monipuolistaen toimialarakennetta. Yliopistokeskuksen selkeästi akateemiset vaikutukset kiteytyvät Timo Aron mielestä itse yliopistokeskuskonseptiin.

- Yliopistokeskus on rakenteellinen innovaatio, kokonaisuus, joka itsessään tuottaa koko ajan positiivista hyvän kehän kierrettä koko alueelle.

Erikoistuminen vastaus tulevaisuuden haasteisiin

Aron mukaan yliopistokeskusten vahvuus on niiden jatkuvassa muuntautumiskyvyssä, ketteryydessä ja joustavuudessa sopeutua toimintaympäristön muutoksiin. Yliopistokeskusten haasteena hän pitää sitä, että olemassa olon oikeutusta on jatkuvasti perusteltava lähinnä rahoituksen kannalta.

- Ulkopuolelta tulevat haasteet esimerkiksi valtiovallan taholta kovenevat koko ajan , eivätkä millään tavalla helpota tulevaisuuden haltuun ottamista, sanoo Aro.

Yliopistokeskusten toiminta ei Aron näkemyksen mukaan voi enää paljoakaan laajeta. Sen sijaan profilointi ja erityisosaamisen entistä vahvempi esilletuominen korostuvat tulevaisuudessa.